KOSS KEB/24b : Kokemuksia nappi-kuulokkeista

Heitin tusina-nappikuulokkeeni nurkkaan ja aloitin etsimään uusia kestävämpiä ja laadukkaampia niiden tilalle. Entisistä kuulokkeistani oli vain riesaa. Napit tippuivat korvista lenkillä ja jopa kävellessä. Jostain teknisestä, minulle aukeamattomasta, syystä myös ääni kuului kovin hiljaa, vaikka mp3-soittimessani oli “nupit kaakossa”.

Halusin siis uudet sujuvasti mukana säilyvät ja äänenlaadultaan hyvät kuulokkeet. Etsin nettikaupoissa hieman ja sieltä löytyikin hinnaltaan suhteellisen edullisia vaihtoehtoja. Halvimmat tuotteet liikkuivat hintaluokissa 7-15 e. En kuitenkaan löytänyt mitään kovin vakuuttavaa. Lisäksi postikulut olisivat nostaneet kustannuksia eikä huvittanut lähteä hakemaan liian pitkien matkojen päähän johonkin tälle alalle erikoistuneeseen liikkeeseen. Suuntasin siis lähimpään isompaan markettiin vertailemaan tuotteita.

Ensin silmään pistäneet kuulokkeet olivat halpoja, mutta hetken päästä huomioni kiinnitti KOSS:n valikoima kaupassa. Kyseisen valmistajan Porta PRO -kuulokkeet ovat niittäneet mainetta ja voittaneet joitakin testejäkin. Feidasin kuitenkin ne koska halusin nimenomaan nappikuulokkeet. Hyllyltä löytyi sitten kaksi mallia, joista valitsin KEB/24b:n.

Yllätyin positiivisesti – tuotteella on viiden vuoden takuu! Ei muu auttanut kuin kopioida saamani kuitti jota myyjä väitti takuutodistukseksi. Paketissa luki, että taajuusvaste on välillä 15 ja ylöspäin aina kuulokynnyksen yläpäähän asti. Johdon pituus on 1,2 m ja se on varustettu 3,5 mm mini-plugilla. Napit uppoavat kiinni korviin ja sulkevat tehokkaasti ulkopuolelta kuuluvia ääniä. Nyt myös musiikki kuuluu kovemmalla kuin toisissa käytöstä poistamisen. Pakettiin kuuluu myös vaihto-tulpat napeille. Hintaa kannattaa vertailla. Itse maksoin 25 e.

Levykauppa Lifesaver lopettaa toimintansa

Vuodesta 1999 asti musiikkia, lähinnä vinyyleitä, myyneen levykaupan, Lifesaverin, toiminta loppuu myymälän osalta. Levykauppa sijaitsi Helsingin Viiskulmassa. Vinyylien lisäksi kaupasta löytyi monia omakustanne-artistien duunaamia suomihiphop-lättyjä.

Myymälän toiminta siis lakkautetaan syyskuun loppuun mennessä. Toimintaan jää kuitenkin todella suosittu Lifesaverin internet-sivusto. Sieltä löytynee keskustelua tulevista vinyyli-julkaisuista ja vinyyli-soittimien laadusta unohtamatta tuoreimpia tapahtumia. Sosiaaliset toiminnot ovat siirtyneet näin internettiin.

Kymmenen vuotta millä alalla tahansa on pitkä aika. Mitään jatkoa tai uraa ei ilmeisesti ole tiedossa liikkeestä vastuussa olevien henkilöiden osalta. Viiskulmassa sijaitsee useita levykauppoja ja nyt niistä ehkä omalta kannalta “paras” on lopettanut. En usko näiden levykauppojen tarjonnan vastaavan viinyleitä kuluttavien harrastajien toiveisiin. Miten tällaisen suositun levykaupan äkkinäinen katoaminen vaikuttaa levyjä ostaviin kuluttajiin? Ehkä myynti siirtyy yhä enemmän nettikauppojen vastuulle…en tiedä…
Lifesaverin oma raportti asiasta

VST Planet

VST Planet esittelee vst-plugareita jaoteltuina efekteihin ja instrumentteihin, joista nämä on edelleen lajiteltu ala-kategorioihin. Sivuilta löytyy kymmeniä instrumentteja. Kokoelma päivittyy, kun uusia laadukkaita instrumentteja tai efektejä ilmaantuu. Plugareita on sivustolla sopivasti ja ne ovat laadukkaita. VST Planet on esittelijän roolissa, eikä se tuota itse mitään softaa. Plugareita löytyy tällä hetkellä useita kymmeniä ellei jopa satoja.

Kaiken VST-materiaalin lisäksi sivustolla on mainio ja kattava freeware software osio. Siinä esitellään lyhyesti ilmaisjakeluna julkaistuja ohjelmia, jotka voi ladata valmistajan sivustolta. Mukana on träkkereitä, raitureita ja editointiin tarkoitettuja työvälineitä.

Jos sinulta puuttuu ohjelmistoa, olet juuri päivittämässä konetta tai etsimässä budjettiin sopivaa välineistöä, on VST Planetin sivuilla vierailu kannattavaa. Kaikki softa on ajan tasalla ja ilmaista. Joitakin mainoksia löytyy, mutta se on ymmärrettävää.

VST Planet

Keikka-raportti : Saurus ja Loost Koos @ Red Onion, Vantaa : 7.8.2009

Edullinen pääsylippu ja keikkapaikan loistava sijainti johtivat päätökseen osallistua Sauruksen ja Loost Koos:n yhteiskeikalle. Liput tapahtumaan maksoivat 6 e. Ennakkoon lippuja ei saanut mistään.

Deejiit aloittivat ysin aikoihin, jolloin myös lipunmyynti alkoi. Porukkaa valui hiljakseen sisään ravintolaan. Itse ehdin jo epäillä, kuinka paljon yleisöä paikalle saapuisi, mutta ihan mukavastihan keikka loppujen lopuksi veti yleisöä.

Shown aloitti Saurus, johon kuuluvat ämcee Kesken ja tuottaja Pike. Tyypit vetivät hyvän shown. Duolta kuultiin livenä hittibiisit Uuteen maailmaan ja Snappmusaa. Näistä jälkimmäinen esitettiin viimeisenä jostain syystä vähän encore-tyyliin. Hyvät fiilikset näkyivät selvästi ja kuulijat pääsivät fiilistelemään myös improvisoituja friistaileja.

Tämän jälkeen lavan valtasi Monsp Recordsille levyttävä Loost Koos. Yhtyeen muodostavat DJ Arsi ja MC Särre. Tyypeiltä on ilmestynyt viimeksi vuonna 2008 pitkäsoitto nimeltään “Ei väistetä jos ei tunneta”. He vetivät myös hyvän setin.

On vaikea sanoa, kumpi yhtyeistä upposi paremmin yleisöön. Tiputtavat friistailit olivat herkullisia ja heijastelivat hyvää fiilistä. Kaiken kaikkiaan onnistunut tapahtuma. Yleisöä olisi voinut olla hieman enemmän. Allekirjoittanut poistui Red Onionista lauantaina n. puoli kolmen aikoihin.

Levykokoelma – Ylläpito ja säilytys

Jokaisella on oma tapansa kerätä ja säilyttää äänitteitä. Tässä artikkelissa käsitellään levyhyllyä. Esimerkkinä toimii oma kokoelmani. Ostaako kukaan levyjä enää tai tekeekö musiikilla mitään? Väitän, että levyjä ostetaan ja varmasti jokaisella on jonkinlainen levykokoelma, joka koostuu ostetuista levyistä. Itse olen juuttunut CD-aikaan. Vinyylit olivat enemmän edellisen sukupolven juttu. Viimeaikoina monet ovat hankkineet vinyyli-levy-soittimen, koska se toistaa kuulemma ääntä laadukkaammin.

Hyvä musiikki lisää viihtyvyyttä. Levykokoelmasta voi valita tilaisuuteen ja mielialaan sopivan kappaleen tai levyn. Vieraat saavat katsella, minkälainen musiikkimaku asukkailla on ja toivoa soitettavaksi jotain biisiä. Siispä onkin tärkeää, että levyt ovat esillä ja kuuluvat sisutukseen ja luovat tunnelmaa kuuntelu-tilaan. Tiloja voi tietysti olla monta. Kukin viihtynee mielensä mukaisessa huoneessa. CD-torneja löytyy ja simppeliin malliin mahtuu n. 200 levyä. Tietysti kannattaa ostaa pienempiä n. 20 levyä vetäviä bokseja joita voi yhdistellä isompaan kirjahyllyyn mahtuviksi tai pöydälle tietokoneen viereen. Kuumimpia levyjä voi säilyttää myös muovitaskuissa joka kulkee hyvin mukana. Vinyylejä varten on olemassa laukkuja, joita ammattilais-deejiit käyttävät levyjen roudaamiseen keikalle. Kotona vinyylejä voi säilöä sopivan kokoisissa laatikoissa. Levyjä voi kerätä tuhansia kappaleita. Mitään ylärajaa ei ole.

Napsterilta mielenkiintoinen uusi palvelu

Pitäisikö ladata surutta kaikki mielenkiintoiset levyt internetistä? Niitähän ei paljon kauppojen hyllyiltä löydy. Vai pitäisikö maksaa kiskuri-hintaa yksittäsistä kappaleista? Itseasiassa enää ei tarvitse miettiä näiden kahden toimintatavan välillä, koska Napster, joka toi ensimmäisenä nopeat ja suositut mp3-tiedostojen haut sekä lataamiset mahdollisiksi, on pukannut ulos uuden palvelun.

Palvelun käyttäjä maksaa tietyn kuukausimaksun. Tämän tehtyään asiakas saa suoratoistona kuunnella mitä tahansa Napsterin valikoimista löytyvää musiikki-kappaletta. Eikä tässä vielä kaikki – kuuntelija saa ladata samalla kuukausimaksulla viisi mp3-tiedostoa kuukaudessa.´

Valikoimat ovat monipuoliset ja kaikin puolin laajat. Näistä uskoisi kovemmankin diggailijan tai friikin löytävän makuunsa ja persoonallisuuteensa sopivat ja omasta mielestään toimivat biisit. Harmi vain, että palvelu toimii tällä hetkellä vain Yhdysvalloissa.

Keikka-raportti : Xzibit @ Circus, Helsinki : 27.4.2009

Suomessa on viime vuosina esiintynyt maailman luokan tekijöitä hiphop:n osalta. Kovin monella keikalla en ole pyörinyt. Rehellisesti sanottuna olen nukkunut suuren osan keikoista. Nyt oli siis aika tehdä poikkeus. Päätin ostaa liput Xzibit:n keikalle. Nykyään liput saa netistä kätevästi. Kun lasku on maksettu, liput toimitetaan postin kautta.

Ajankohta oli siis maanantai. Tiistaina pitäisi taas palailla arkeen ja autolla oltiin liikkeellä, joten keskityin tällä kertaa huutamaan ja heilumaan ihan selvinpäin. Heti saapuessani Circuksen pihan läheisyyteen, törmäsin muutamaan “pimped out” autoon. Heikkohermoisempi olisi saattanut luulla setelien näköisiä flaiereita aidoiksi.

Menimme sisään klubille vartin yli yhdeksän. Tässä vaiheessa oli aika vähän yleisöä paikalla ja t-paitoja sai 20 e hintaan. DJ soitteli jonkun aikaa vanhempia klassikoita. Lämppärinä esiintyi Redrama, joka esitti pari uutta biisiä, joita kuullaan ilmeisesti tulevalla levyllä. Lavalla piipahti myös Axl Smith juontamassa. Tämän jälkeen yleisö oli valmis. Xzibit:n esiintyminen alkoi.

Audio-pommit tippuivat ja valokeilat suuntautuivat keskelle lavaa – Xzibit on paikan päällä! Jalat irtoilevat maasta biitin tahtiin ja kädet hakkaavat ilmaa. Kännykkäkamerat nousevat päiden yläpuolelle ja salamavalot räpsähtelevät. Kuvaaja yrittää saada otettua kuvaa ja saada yhden ämceistä kääntämään katseensa kohti. Joku ei meinaa mahtua lavan eteen. Tyhjät tuopit lentelevät. Pientä rähinää ona ilmassa, mutta hetken kuluttua ollaan taas kaikki täysillä kuuntelemassa keikkaa.

Vietettyän n. kolme tuntia lavan edessä, on allekirjoittaneella jalat soosia ja korvatkin tinnittävät. Narika läheisyydestä ei enää saa ostettua t-paitoja (loppuunmyyty?). Sen sijaan bäkkärille pääsee pientä maksua vastaan. Kävelen parkkipaikalle, otan huikan energiajuomaa ja aloitan automatkan kotia kohti. Seuraavana päivänä on paluu arkeen…

Diggin In The Clips

Toiset pitävät vinyyli-kiekkoa ainoana oikeana musiikin ja kuuntelijan yhdistävänä tekijänä. Jotkut taas ovat sitä mieltä, että on ihan sama onko musiikki CD:llä vai koneella tiedostona. Nykyään You Tube tarjoaa mahdollisuuden kuunnella ja katsella lähestulkoon mitä vain musiikillista sisältöä. Levyjen diggaileminen, Diggin In The Crates, on muuttumassa muotoon pätkien kuunteleminen, toisin sanottuna Diggin In The Clips. Sämplääminen ei onnistu helposti eikä se olekaan mielekästä.

Onko levykokoelma hieno arkisto, josta voi valita minkä tahansa omistavansa levyn? Säästääkö levyjen koneella kuunteleminen fyysistä tilaa studiolla tai kotona? Audiota voi kuunnella internetissä vaikka siitä ei olisi tehty musiikkivideota. Onko vinyyli ainoa oikea musiikin tallennusmuoto? On totta, että nykyään on kauppojen hyllyiltä vaikea löytää joitakin kappaleita ja levyjä, joista juuri itse pitää. Internetistä löytää sitten lähestulkoon kaiken julkaistun ja julkaisemattoman musiikin.

Ehkä tässäkin on kyse kultaisen keskitien kulkemisesta. On kiva julkaista oma hiottu kappale netissä tai kuunnella ennakkoon levyä, jonka ehkä haluaa ostaa. Toisaalta kirpputoireiltakin löytää sellaisia aarteita, joita muut eivät osaa arvostaa. You Tubella kuunteleminen sopii erinomaisesti levyjen koekuunteluun. Kuitenkaan tällä sivustolla ei voi luoda soittolistoja tai mitään, mutta se onkin ehkä ottamassa musiikkivideoita pyörittävien digi-tv-kanavien roolin, joka on hyvin pitkälle uusien artistien hittien esittäminen.

Erilaisista liittimistä

Kannettava tai pöytä-kone on hyvä perusta omalle studiolle. Kun hankit konetta, varmista, että siinä on tarpeeksi USB-paikkoja. Tosin näitä saa ostettua ulkoisenakin. Periaate on sama kuin jatkojohtojen kanssa. Muistaakseni on markkinoilla jopa kymmenen lisäpaikkaa tarjoava tuote.

Mihin USB-väylää käytetään? Hiiri menee nykyisin yleensä tähän porttiin. On myös mahdollista liittää se PS/2 -väylään. Hiiri on optisena kätevämpi ja tarkempi kuin perinteinen pallo-malli. Tulostin, MIDI-kiippari, digikamera, Bluetooth ja jopa Game Pad tarvitsevat oman paikkansa. Nykyään myös vinyyli-levysoitin tarvitsee USB-paikan.

Mikrofooni ja kaiuttimet kytketään tietokoneeseen mini-plug -liitännällä. Tämä tarkoittaa siis 3,5 mm liitintä. Sovittimen hankkiminen on tarpeellista, jos mikrofooni käyttää 1,4″ liitintä. Tässä artikkelissa jo mainittujen liittimien lisäksi on myös XLR-liitin tullut tutuksi. Shuren SM-58 käyttää sitä. RCA-liittimiä tarvitaan lähinnä aktiivi-kaiuttimien ulostuloissa. Näytön liittimistä ei sen enempää tässä. Ei muuta kuin kytkemään piuhoja…

Panostaako joku just suhun?

Musiikkiin voi panostaa. Yhteiskunta voi panostaa nuoriin. Nuori voi panostaa koulutukseen tai koulutus voi panostaa nuoreen. Yritykset saattavat rekrytoida nuoria ja kouluttaa heitä eli nekin voivat panostaa. Joku voi panostaa osakkeisiin ja joku voi panostaa lippaaseen jolla ampuu itsensä ja muut, jos ei kukaan ole panostanut hänen mielenterveyteensä.

Panostamisen ei tarvitse olla ison yrityksen, lainsäädännön tai verorahoihin liittyvää. Jokainen voi panostaa omilla ostopäätöksillään ja ostovalinnoillaan. Panostetaan urheiluun oli se sitten juniorin harrastus tai penkkiurheilua. Harrastuksiin voi ja kannattaakin panostaa. Hifi:sti soul-diggari panostaa vinyyleihin ja kuunteluun tarkoitettuun levy-soittimeen.

Panostaa voi kuka tahansa ja miten paljon tahansa. Jollekkin koko elämä on panostamisen arvoista ja jotkut etsivät elämään suuntaa vääristä paikoista ja kokevat väsymystä. Mieti tilannetta jossa joku panostaisi juuri sinuun, koska sitä mietin ennenkuin halusin panostaa hieman tähän artikkeliin. Ehkä ensi kerralla jotain musiikillisempaa…